Mitä on NVC eli rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus?

NVC:n ydin on yhteydessä: miten voimme vaalia yhteyttä itseen ja toisiin, myös haastavissa tilanteissa.
Yhteys muodostuu avoimesta ja rehellisestä itseilmaisusta sekä toisen empaattisesta kuuntelusta.
Yhteyden pohjalla on tietoisuus omista tunteista ja tarpeista sekä niihin liittyvistä ajatuksista ja uskomuksista.

Nonviolent Communication (NVC, suomeksi rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus) on amerikkalaisen psykologin Marshall B. Rosenbergin (1934–2015) luoma menetelmä.


NVC:n tavoitteena on luoda yhteyttä niin itseen kuin toisiin myös haastavissa tilanteissa. NVC-prosessissa keskiössä on avoin ja rehellinen itseilmaisu sekä empaattinen kuuntelu. Tavoitteena on kaikkien osapuolten tarpeiden tunnistaminen ja niiden huomioiminen, oli kyseessä sitten sisäinen ristiriitatilanne tai konflikti toisen henkilön kanssa.

NVC:n tausta-ajatukset:

Meillä jokaisella on sisäänrakennettu kyky empatiaan, ja haluamme edesauttaa toisen hyvinvointia, kun se on meille vapaaehtoista.

Meillä kaikilla on samat yleisinhimilliset tarpeet, ja kaiken toimintamme taustalla on pyrkimys tyydyttää joitain näistä tarpeistamme.

Tunteemme viestivät tarpeidemme tyydyttyneisyydestä tai tyydyttymättömyydestä.

Voimme itse ottaa vastuuta hyvinvoinnistamme esittämällä pyyntöjä niin itselle kuin toisille, jotta tarpeemme tyydyttyisivät.


NVC:n keskiössä ovat tietoisuustaidot.

Pyrimme tulemaan tietoiseksi omista tulkinnoistamme ja erottamaan ne todellisista havainnoista, tunnistamaan ja tuntemaan kehollisia tunteita, tiedostamaan tarpeitamme sekä ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistamme pyytämällä sitä, mitä tarvitsemme.
NVC:n ydinajatus: tarpeet ohjaavat toimintaamme.

Tietoisuustaitojen avulla voimme tunnistaa tarpeitamme. NVC:ssä ajatellaan tarpeiden olevan motivaattori kaiken toimintamme taustalla. Mitä teemmekään tai jätämme tekemättä, pyrkimyksemme on aina tyydyttää jotain tarpeitamme – olimme niistä tietoisia tai emme. Meille voi olla välillä vaikeaa ymmärtää toisen (tai omia) valintoja tai toimintatapoja, ja kuitenkin voimme tunnistaa tuon toiminnan taustalla olevat tarpeet.

Tiedostetut tarpeet vai tottumukset ja uskomukset?

Emme useinkaan ole kovin tietoisia siitä, mitä tarvitsemme. Tällöin toimintaamme ohjaavat tottumukset, ajatukset ja uskomukset, sen sijaan, että tiedostaisimme, mitä oikeasti tarvitsisimme. NVC-opintoja aloittaessa moni kertookin, että ei ole ikinä ennen miettinyt, mitä milloinkin tarvitsisi, on vain mennä porskuttanut päivästä toiseen. Ymmärrys omista tarpeista ja niiden tunnistaminen auttaa meitä tekemään tietoisempia valintoja, jotka huomioivat niin omaa kuin toisten tarpeita laaja-alaisemmin.

Kehosi lähettää sinulle jatkuvasti informaatiota hyvinvoinnistasi tunteiden välityksellä. Kyse on siitä, kuinka usein pysähdyt tuntemaan ja kuuntelemaan noita viestejä.

Tunteet kertovat, ovatko tarpeemme tyydyttyneet.


Rakentavan ja myötäelävän vuorovaikutuksen menetelmässä tunteet nähdään viestinviejinä. Mikäli koemme “epämiellyttäviä” tunteita, jotkin tarpeistamme ovat tyydyttymättä. Ja mikäli koemme “miellyttäviä” tunteita, kertoo se tarpeiden tyydyttyneisyydestä. NVC:ssä onkin oleellista oppia kuuntelemaan omia tunteita sekä arvostamaan niiden tuomaa informaatiota antamatta tunteen hallita toimintaamme tai pyrkimättä sivuuttamaan meille epämiellyttäviä tunteita.


Oleellista rakentavassa ja myötäelävässä vuorovaikutuksessa on tietoisuus lukemattomista eri mahdollisuuksista tyydyttää tarpeitamme.

NVC:n peruspilari on ajatus lukemattomista tavoista tyydyttää tarpeita, jolloin  hyvinvointimme ei ole sidoksissa tiettyyn ulkoiseen tekijään. Kun olemme tulleet tietoiseksi tunteistamme ja tarpeistamme, voimme ottaa vastuun niistä. Voimme esittää pyyntöjä niin itselle kuin toisille, jotta tarpeemme tyydyttyisivät entistä paremmin.

Olemme saattaneet oppia ajattelemaan, että esimerkiksi läheisyyden tarvetta voi tyydyttää vain romanttisessa suhteessa, silittämällä lemmikkiä tai halaamalla lasta. Jos nämä eivät ole mahdollisia, vaarana on luopua tarpeesta huolehtimisesta kokonaan.

Itse saatan tyydyttää läheisyyden tarvetta tekemällä kauneushoitoja, pyytämällä ystävää letittämään hiukseni tai osallistumalla kiinnostavaan ryhmään. Joku toinen voi tehdä sen lukemalla elämänkertoja tai olemalla aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Oleellista on tiedostaa tarpeet jotta voimme luovasti valita strategioita niiden tyydyttämiseksi.


NVC:n tavoite on koko yhteisön, ei vain yksilön hyvinvointi.

Rakentavan vuorovaikutuksen opintojen myötä tutustuessamme ajatuksiimme, tunteisiimme ja tarpeisiimme sekä oppiessamme huolehtimaan entistä paremmin omasta hyvinvoinnistamme tulemme samalla tietoiseksi myös muiden ihmisten tarvitsevuudesta. Näin myös kasvaa tietoisuutemme omien valintojen mahdollisista vaikutuksista toisiin.

NVC-filosofia pitää sisällään ajatuksen, että meillä jokaisella on halu edesauttaa toisen hyvinvointia, kun se on meille vapaaehtoista ja huomioi myös omat tarpeemme. Näin NVC ei lisää ainoastaan yksilön hyvinvointia vaan myös hyvinvointia laajemmassa mittakaavassa. NVC-menetelmän kehittäjän, Marshall B. Rosenbergin, missiona olikin yksilöiden hyvinvoinnin kasvattamisen lisäksi yhteiskunnallinen muutos, joka huomioisi kaikkien osapuolten tarpeita tasavertaisemmin.

Haluatko oppia lisää?

OTA YHTEYTTÄ